Dokkaria, dokkaria, dokkaria

Viime viikot ovat kuluneet valokuvauksen osalta hyvin pitkälti dokkariprojektin kuvausten merkeissä. Saimme toukokuussa koulussa dokumentaarisen kuvaustehtävän, jossa tarkoituksena on siis kuvien keinoin kertoa tarina. Heitin täällä blogissa ilmoille ajatuksen, että tekisin dokkarin aiheesta "Sinä olet kaunis". Ajatuksena oli, että haluaisin valokuvan keinoin auttaa naisia tulemaan sinuiksi itsensä kanssa. Että he pitäisivät itseään kauniina juuri sellaisina kuin ovat. Nyt.

Projektiin ilmoittautui heti alkumetreillä ilman sen kummempia kyselyjä kolme naista. Heidän kanssaan lähdettin yhdessä miettimään, miten tätä ajatuksen raakiletta saataisiin jalostettua. Homma lähti kehittymään keskustelujen kautta siihen suuntaan, että pyrimme nyt tuomaan kuvilla esiin sen millaisia nämä naiset sisimmässään ovat ja miten tähän on tultu. On rakentumassa kolme hyvin erilaista tarinaa, mikä on mielestäni aivan mahtavaa!

Mutta aikaa se toki vie. Kuvia on nyt otettu jokaisesta naisesta, kahdesta jo useampaan otteeseenkin, mutta kaikkia tullaan myös vielä todennäköisesti kuvaamaan. Jokaisella kuvauskerralla kuvia tulee paljon ja aikaa kuluu tunteja. Kuvaushetken lisäksi aikaa kuluu viimeisteltävien kuvien valitsemiseen ja tietysti itse viimeistelyyn. Ja se mikä on kokonaan vielä tekemättä on sen miettiminen, mitkä kuvat valikoituvat dokumenttiin kunkin naisen osalta ja missä järjestyksessä, kenties minkälaisilla teksteillä tuettuna. Dokumentin lopullinen esitysmuotokin on vielä päättämättä. Ja tehtävän pitäisi olla valmis tuossa joulukuussa. On siinä vielä tekemistä!

Tässä kuitenkin maistiainen dokkarista, jatkoa seuraa myöhemmin...